Näytetään tekstit, joissa on tunniste food. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste food. Näytä kaikki tekstit

maanantai 17. elokuuta 2015

One very merry Monk

Pienet maakuntamatkailut ovat parhaita, vaikka ne suoritettaisiin entisen kotikunnan sisällä tuttuakin tutumpaan paikkaan.

Reposaari sijaitsee Porista n. 25 kilometriä merelle. Yksi parhaimpia juttuja Reposaaressa onkin sinne ajaminen, sillä entiseen saareen vievää siltaa reunustaa suuret tuulimyllyt (käytiin muuten kova väittely täällä kotona niiden oikeaoppisesta nimityksestä).



Reposaari on täynnä ihania puutaloja ja tietysti meri tekee kaikesta ihanampaa. Meri-ihminen kun olen henkeen ja vereen koen suurta haikeutta  täällä Keski-Suomessa kun en pääse haistelemaan merta. Järvet vain eivät ole sama asia.



Reposaaressa on avautunut uusi ihana Merry Monk´s Gastropub, joka tarjoilee juomaa ja ruokaa janoisille ja nälkäisille. Nimikin on jo ihana mutta se ruoka, paikan Fish & Chips annos oli hiukea.



Alkuun valitsimme maustetut oliivit, nams!




Matti valitsi burgerin, joka on tehty luomulihasta. Liha tulee itse asiassa Kuuminaisten tilalta, ja kyllä saa onnellisempia lehmiä hakea. Vanha mökkimme itse asiassa sijaitsi Kuuminaisissa ja lehmät ihan oikeasti haahuilevat täysin vapaina pitkin maita ja mantuja. Monesti ovat mökkipihassamme mussuttaneet mummuni pellargonioita.

Ehdottomasti siis suunta Merry Monkiin mikäli vierailette Reposaaressa!

Jälkiruoka käytiin nauttimassa Tyrniä & Tyrskyjä Pop Up kahvilassa jonka mustikka-valkosuklaamuffini oli superherkullinen.

Resposaaressa käydessä kannattaa myös vierailla linnakepuistossa ja näkötornissa. Tekemistä siis riittää!

torstai 30. heinäkuuta 2015

Herkkkuaamupalaa

Olen vähän huono syömään aamuisin mitään suolaista vaan olen enemmänkin jugurtin ja rahkan ystävä. Jos jääkaapista löytyy piirakkaa tai kakkuja ovat ne aivan parasta aamupalaa.



Kesälomalla Porissa tein ihanan makoista aamiaista vaniljarahkasta, mansikoista ja Annan Marenkileipomon marengista. Nams!


Luxembourg day 2

Tiistaina heräiltiin rauhassa ja otettiin auton nokka kohti Trieriä, ihanaa pientä kaupunkia aivan rajalla Saksan puolella. Katolilaiseen tapaan vapaapäivänä Luxemburgissa ei ole mikään auki, edes monet baarit ja ravintolat eivät ole auki niinkuin myöhemmin illalla huomasimme. Joten melkeinpä koko minivaltio suuntaa kansallispäivänä naapurimaan puolelle minne ajelee sen alle 30 min.



Trier on Saksan vanhin kaupunki ja keskusta on täynnä ihania vanhoja rakennuksia. Kaupungista löytyy myös Rooman vallan aikaisia rakennuksia kuten kylpylä ja Porta Negra eli kaupungin vanha portti. 





Trierissä onneksi saimme aurinkoa jonkin verran ja kierreltiin kaupoissa aika antaumuksella, Jopa omat jalat huusivaat hoosiannaa päivän päätteeksi, vaikka olenkin melkoinen supershoppailija välillä. Joten paluumatkalle suunniteltu vierailu viinitilalle siirtyi sitten seuraavaan reissuun.




Kotiin tullessa syötiin ihania herkkuja ja illalla vielä pienelle iltapalalle keskustan meksikolaiseen ravintolaan.





perjantai 24. heinäkuuta 2015

Spicy soup

Rakastan blogien ruokareseptejä sillä niistä saa mahtavia ideoita kokkailuihin. Mielenkiintoista on myös blogien innoittamat ruoka-ilmiöt kuten avokadopasta ja bataattiburgerit.

Yksi lemppariblogeistani on Julia Toivolan blogi sillä sieltä löydä ihanan herkullisia reseptejä kotikokeiluun. Julian mausteinen kanakeitto pääsi kokeiluun hetki aikaa sitten ja keitto oli hyvää mutta ei oltu aivan varmoja pääsisikö keitto reseptikirjaamme mihin kerätään vain täyden kympn reseptit. Yksi miinuspuolista oli se että ainekset keittoon olivat melko kalliit kun kaikki piti ostaa ns. alusta asti.



Ohjeeseen tulevaa chipotle salsaa oli vielä jääkaapissa ja edellisen päivän tortillojen jämät löytyivät kaapista ajateltiin tehdä keittoa uudella twistillä.

Alkuperäinen ohje löytyypi täältä.

Tällä kertaa laitoimme keittoon tacomaustettua jauhelihaa, mikä toimi mielestäni paremmin kuin kana. Muuten ohje on aika lailla samalla kaavalla toteutettu, limeä ja lientä hieman vähemmän kuin alkuperäisessä ohjeessa.



Tämä keitto pääsi kirjaan!

Ai niin, esittelyssä meidän uudet keittokulhot jotka lähtivät mukaan Villeroy & Boschin tehtaanmyymälästä. Loves them!

sunnuntai 5. heinäkuuta 2015

Healthy lunch

Olen vähän huono syömään salaattia pääruokana, ainakin kotona. Kesällä tulee syötyä enemmän, mutta tungen salaattiini aina kaikkea extraa niin paljon että en tiedä voiko sitä oikein salaatiksi enää kutsua.

Kuten viime viikon lounaani, pastasalaatti vai pastaa kasviksilla? Hyvää se oli joka tapauksessa!


Pestomaustettua täysjyväpastaa, fetaa, tomaattia, rucolaa ja suolapähkinöitä. Pinjansiemenet olisivat sopineet paremmin mutta niitä en oikein raaski ostaa.




perjantai 26. kesäkuuta 2015

Lounasbagel

Olen yrittänyt keksiä uusia lounasvaihtoehtoja töihin. Ennen lomaani kiertelin Stockmannilla ja katse osui tuoreleipähyllyyn. Siitä lähti idea lounasbagelin tekoon.



Simppeli' väliin levitettä, paistettua halloumia, salaattia ja paahdettua sipulia. Nams!

Halloumi on lempparijuttu kesäisin, kun muut grillailee piffejä, makkaraa ja vartaita luotan nykyisin halloumiin. Mielestäni se maistuukin parhaimmalta kun saan napostella sitä pikkuhiljaa suoraan grillistä. 


tiistai 9. kesäkuuta 2015

Arkiruokaa

Meidät on yleisesti kaveripiirissä tunnettu jonkinlaisina ruokahulluina tai herkkupeppuina. Käydään niin usein kun mahdollista ulkona syömässä ja rakastetaan molemmat ruuanlaittoa, joten kotonakin tulee tehtyä jos jonkinlaista murkinaa.

Yksi kaveri kysyi kerran mitä me oiken syödään ns. arkiruuaksi ja hetken mietittyäni vastasin että ihan mitä vaan. Meidän perheessä ei harrasteta arkiruokaa. Kun on jo hetken tehnyt kolmuvuorotyötä ilman vapaita viikonloppuja, on ihanaa luksusta tehdä vähän parempia ruokia ihan vain itselle hemmotteluksi keskelläkin viikkoa.

Toki meilläkin tehdän kinkkikiusausta ja jauhelihakeittoa aika ajoin, mutta myös kolmen ruokalajin illallisia tavallisena tiistaina,

Useinkaan ei tule otettua kuvia niistä meidän arki-iltojen kokkailuista, useinkin siitä syystä että nälkä on kova että hyökätään vaan ruuan kimppuun,



Eilen kokkailtiin superhyvää ja helppoa ruokaa jonka valmistumiseen ei mennyt kuin hujaus.

Lohta, rucola-mozzarella-pestopasta salaattia ja mun tapauksessani aina raejuustoa. Olenko koskaan muuten sanonut että olen raejuustoriippuvainen?

Tarvitaan:

Lohta
Pastaa
Pestoa
Mozzarellaa
Rucolaa



Lohi maustetaan ja paistetaan voissa (kyllä!). Pasta keitetään suolatussa vedessä ja valutetaan. Sekoita kulhossa pasta, pesto, mozzarella ja rucola. Lidlin tuorepesto on parasta, mutta Pirkan tulee hyvänä kakkkosena.

Voilá!

torstai 16. huhtikuuta 2015

Pääsiäinen meidän tyyliin

Meidän perheellä on omia pääsiäistraditioita, meillä syödään aina pääsiäisenä lohta mummulassa ja minä toimin jälkkärivastaavana. Virkattujen tipujen alta löytyy aina kinder munat meille "lapsille", vaikka Kinderit eivät omia lemppareita enää olekaan.




Tänä vuonna perinteet menivät hieman uusiksi, sillä pääsiäislohen tilalla oli pääsiäiskinkku. Oikea joulukinkku, jonka äiti oli ostanut joulun jälkeen pakkaseen. Muutenkin pöydästä löytyi laatikoita, rosollia, herkkusilakoita ym eli kaikki jouluherkut. Jouluruoka on aina vain niin hyvää, joten koko poppoo nautti suurin suin uusista pääsiäisruuista.




Tänä vuonna äitini toimi jälkiruokavastaavana ja tarjolla oli omaa ikisuosikkiani eli marenkikakkua. Porista saa maailman parasta marenkia, Annan leipomon marenkia, joka pesee muut marengit mennen tullen. Onneksi muu perhe ei ole niin makean perään, sain itse santsata (jopa muutaman kerran),




torstai 9. huhtikuuta 2015

A mini-vacation

Sen jälkeen kun mein koko perhe on asunut yhdessä Tampereella meidän on tullut ravattua melkein jokaisena viikonloppuna Porissa. Toisaalta se on ollut ihanaa kun pääsee takaisin todella tuttuihin ympyröihin, toisaalta olisi jo aika ottaa tämä uusi kotikaupunki haltuun. Nyt ollaankin yritetty ahkerasti käydä mm. keikoilla, teatterissa, harrastamassa. Pikkuhiljaa tuntuu tämäkin kaupunki omalta (muutakuin työpaikan ja kodin välinen bussireitti), mutta ei se Pori meistä lähde millään. Sinne on aina kiva mennä.

Huomattiin että meillä oli yhteinen vapaa viikonloppu (tai no vapaa ja vapaa, olin itse vielä aamuvuoron töissä) eikä suunnitelmia. Ja nkun ei osata olla viikonloppuja ihan vain kotosalla päätettiin reissata Helsinkiin. Napattiin edullisesti Onnibussin liput ja hotellin varaaminenkin onnistui lahjakortilla, saatiin pieni irtiotto niinkin kauas mutta kuitenkin lähelle.

Päästyämme hotellille (oltiin yötä Vaakunassa jonka ihanan retro aula ihastutti) tuli hetken aikaa koomailtua ja googlailtua ruokapaikkaa illaksi. Valittiin Tony´s Deli Cityshopparin edun mukaan ja suunnattiin sinne. Huomattiin sinne kävellessämme että suhattiin niitä kulmia viime vuoden elokuussa melko paljon kun olimme juhlimassa vuosipäivää Helsingissä ja silloin ruokailtiin Gaijinissa. Ihan hiukan teki mieli muuttaa suunnitelmaa ja suunnistaa Gaijinin ovista sisään, mutta ehkä sitten taas ensi reissulla.

Tony´s Deli näyttää ulkopuolelta melko vahvasti ketjupaikalta, mutta sisältä ihanan kodikkaalta ja tyylikkäältä. Ihan hetken kuolasimme paikan alkupalapöytää mutta jätimme väliin koska olisimme varmaan kierineet ulos ravintolasta.



Alkupaloiksi valikoitiin oliiveja (Matti on vihdoin käännytetty!) ja valkospulileipää. Alkuruuat olivat pienoinen pettymys sillä leipä oli melko kallis ollakseen melko mitäänsanomaton. Pääruuat olivat hyvin paljon molempien mieleen, itse otin punajuuririsottoa tiikerirapujen ja kampasimpukoiden kanssa ja Matti valitsi puolikkaan kanan.

Seuraavana päivänä mahtavien yöunien jälkeen tietysti hotellin aamupala (olin herännyt jo yhdeksältä varmistamaan ettemme vain myöhästy kellojen siirron vuoksi). Aamupalalla ihastutti pyöreät herkkumunkit ja erityisen herkullinen haudutettu tee.


Sain houkuteltua Matin kävelemään Kaivarin Kanuuna-kirppikselle josta olen lukenut paljon kehuja. Kirppis itsessään oli suuri pettymys, myynnissä oli jonkin verran kyllä merkkitavaraa mutta sellainen todellinen kirppisfiilis puuttui enkä jäänyt katselemaan tavaroita oikein mihinkään pöytään. Onneksi ihana kävely ihastellen näyteikkunoita ja vanhoja taloja oli reissun yksi kivoimmista jutuista. Ja nähtiin meri! En tiedä koska olen viimeksi sen nähnyt, oli jo ikävä. Olen niin paljon enemmän meri-ihmisiä kuin järvi-ihmisiä, se vaatiikin täällä Tampereella hieman enemmän totuttelua.



Asukuvien ottoon oli mahtavat olosuhteet (huonosta hiuspäivästä huolimatta) ja tietysti kameran akku simahti toisen kuvan jälkeen. Noh, muutaman saatiin napattua mutta asu tuon takin alla jää melkoisen piiloon. Tuo takki kuitenkin on uusi, Vilasta talven loppaleista ostettu ehkä enemmän ensi talvea silmällä pitäen, mutta hyvin olen hiihdellyt katuja menemään tässä lopputalven ja alkukevään sekoitusilmassa. Enpähän ole vilustuttanut itseäni. Jalassa myös uudet farkut, kaverin vinkkamana ostin Tiger Of Swedenin farkut ja tykkään kovasti.



Käväistiin muutamassa kaupassa, itselle tarttui muutama juttu mukaan ja suunniteltiin lounasta. Olin koko viikonlopun hieman enemmän ja vähemmän epäsuorasti yrittänyt vihjailla haluavani kovasti sushia, joten ihana mieheni suostui sushi-buffetiin. Paikaksi valikoitui Konichiwa-ravintola ja buffet oli todella mainio. Lounaalla kulutettiinkin sitten aikaa kun yritettiin ruokailla ihan rauhassa eikä vetää ruokaövereitä heti ensimmäisellä lautallisella. Buffetissa oli myös todella maukkaita friteerattuja katkarapuja kahdessakin muodossa.

Ihanan rentouttava pikareissu Helsinkiin, pitäisi ehdottomasti tehdä useammin. Kauhiasti tuli tähänki tekstiä ja kameran takia ihan liian vähän kuvia...=)

torstai 2. huhtikuuta 2015

Three course dinner

Meillä on tapana yllättää toisemme aika ajoin kolmen ruokalajin illallisella. Sen lisäksi että saa tehtyä rakkaallle ja itselle herkkua ruokaa, tulee silloin kokeiltua kaikkea uutta mitä ei ehkä normaalisti tulisi tehtyä. Näistä kokeiluista ollaan löydetty uusia herkkuja kuten karamelisoitu possu ja tosca-omenapiirakan.

Viime keskiviikkona oli mun vuoroni ja onnistuin olemaan hiiskumatta mitään tulevasta menusta etukäteen. Hieman jouduin muuttamaan suunnitelmia alkuperäisestä. Hullujen päivien tarjousten myötä tuli myös lisäiltyä muutama juttu listalle.

Alkupalaksi aikomus oli tehdä friteerattuja jättikatkarapuja. Katkikset olin aikonut kuorruttaa panko-jauhoilla ja tehdä jonkun herkullisen dipin. Suunnitelmia piti hiukan muuttaa kun Hulluilla Päivillä oli jättikatkaravut tarjouksessa vasta seuraavana päivänä ja olivat mokomat poistaneet ne pakastealtaasta sitten kokonaan...Noh, katkarapuja oli saatava, joten ostin kuorellisia suoraan tiskiltä ja sulattelin kotona. Katkiksien kanssa hiukan sitruunaa ja basilika-aiolia.



Kuorelliset katkaravut ovat ehdoton lempparini laivan buffetissa, otan niitä aina ison lautasellisen ja kuorin ihan onnessani ensimmäiset 20 minuttia niitä...




Pääruoka oli tällä kertaa oman menuni kohokohta, päätin kokeilla tehdä uutta trendiruokaa eli bataattiburgereita. Epäilys etukäteen oli kova, en oikein ymmärtänyt miten se pottu soveltuu leivän tilalle. Julian blogissa oli kuitenkin nähnyt niin herkullisia kuvia että pakko oli kokeilla.



Burgereiden tekeminen oli ihan superhelppoa ja maistamisen jälkeen olen ehdoton fani! Bataattiburgerin lisukkeeksi en halunnut pottuja perinteisessä muodossa joten halusin juuressipsejä hampparin kanssa. Huono juttu vain että vaikka kuinka kiertelin ja kiertelin (mikä on muuten melkoinen uroteko Hullareiden aikaan) Stockalla, mistään en löytänyt. Päädyin sitten Hullari-perunasalaattiin, mikä olikin oivallinen veto, pottusalaatti oli melkein yhtä hyvää kun jokavuotinen juhannuspottusalaatti.

Liäksi vielä superherkullista feta-tsatzikia.



Luin iltalehdestä ohjeen basilikajäätelöä tekoon, ohje oli pitkän kaavan mukaan ja hiukan fuskaten. Tiukan aikataulun vuoksi menin fuskaten ja valmistin jäätelön ihan sekoittamalla vaniljajäätelöä, basilikaa ja siirappia. Siirapin tein itse keittäen vettä ja fariinisokeria. Jäätelö mansikoiden kanssa toi ihanasti kesän mieleen ja herkkua oli!

Seuraavaksi tuon miehen vuoro kokkailla!

keskiviikko 18. helmikuuta 2015

My new favourite breakfast

Heipsis!

Tänään ei ollut niin kiva herätä kun ulkona sumu levittäytyy jo melkein maahan asti.  Miten sitä niin tottuikaan taas ihanaan auringonpaisteeseen. Noh, eiköhän se jo kohta taas näyttäydy.

Eräs aamu kun saimme nukkua viikonloppuna hieman pidempään ajattelin tehdä jotain herkkua aamupalaa. Mun piti alunperi pitää helmikuu täysin herkkulakkoa, mutta kun se petti jo ensimmäisinä päivinä runebergin torttujen vuoksi (oma henkilökohtainen heikkouteni, jouduin syömään tänä vuonna kolme koska sen Tampereelta saa vain kamalia kosteutettuja torttuja, pyh! Kuiva ja karvasmantelinen sen olla pitää eli Porin Leipä pelasti tänäkin vuonna). Joten päätös muuttui ja ajattelin pitää täyden karkkilakon ja vähentää herkkuja. Karkkilakko on pitänyt täysin yhtä konvehtia ja eilistä synttärivaparia lukuun ottamatta. Herkkuja olen syönyt, mutta monta kertaa kahvilassa olen jättänyt herkkukakun väliin.

Niin mutta siis se aamupala. Googlasin ohjetta banaaniletuille koska olin kuullut että ne ovat terveellisiä mutta makeita. Olenkos koskaan kertonut että rakastan kaikkea makeaa juuri herättyäni aamulla? Voisin vetäistä vaikka yhden kokonaisen berliinimunkin eikä yhtään tulisi sokeriöverit.

Google antoi ensimmäisenä ohjeena Iltalehden Vappu Pimiän ohjeen, joka oli niin simppeli että epäilin heti lettujen onnistumisprosenttia.



Banaaniletut:

1 banaani
2 kananmunaa
ripaus vaniljauutetta (itse käytin hieman vaniljasokeria koska tuota uutetta ei ollut kotona)
kanelia (tätä ei ollut ohjeessa mutta omasta mielesstä kaneli sopii niin passelisti banaanin kanssa)

Kaikki ainekset sekoitetaan kulhossa sauvasekoittimella. Lettuja paistetaan miedolla lämmöllä pannulla. Itse käytin Flora juoksevaa paistamiseen.



Lettujan päällle kauhoin kreikkalaista jugurttia. Näistä tuli heti uusi lempparini, olen sen jälkeen tehnyt näitä jo kolme kertaa. Eilen tosin synttäreiden kunniaksi nutellan kera...