One very merry Monk

Pienet maakuntamatkailut ovat parhaita, vaikka ne suoritettaisiin entisen kotikunnan sisällä tuttuakin tutumpaan paikkaan.

Reposaari sijaitsee Porista n. 25 kilometriä merelle. Yksi parhaimpia juttuja Reposaaressa onkin sinne ajaminen, sillä entiseen saareen vievää siltaa reunustaa suuret tuulimyllyt (käytiin muuten kova väittely täällä kotona niiden oikeaoppisesta nimityksestä).

Reposaari on täynnä ihania puutaloja ja tietysti meri tekee kaikesta ihanampaa. Meri-ihminen kun olen henkeen ja vereen koen suurta haikeutta  täällä Keski-Suomessa kun en pääse haistelemaan merta. Järvet vain eivät ole sama asia.

Reposaaressa on avautunut uusi ihana Merry Monk´s Gastropub, joka tarjoilee juomaa ja ruokaa janoisille ja nälkäisille. Nimikin on jo ihana mutta se ruoka, paikan Fish & Chips annos oli hiukea.

Alkuun valitsimme maustetut oliivit, nams!

Matti valitsi burgerin, joka on tehty luomulihasta. Liha tulee itse asiassa Kuuminaisten tilalta, ja kyllä saa onnellisempia lehmiä hakea. Vanha mökkimme itse asiassa sijaitsi Kuuminaisissa ja lehmät ihan oikeasti haahuilevat täysin vapaina pitkin maita ja mantuja. Monesti ovat mökkipihassamme mussuttaneet mummuni pellargonioita.

Ehdottomasti siis suunta Merry Monkiin mikäli vierailette Reposaaressa!

Jälkiruoka käytiin nauttimassa Tyrniä & Tyrskyjä Pop Up kahvilassa jonka mustikka-valkosuklaamuffini oli superherkullinen.

Resposaaressa käydessä kannattaa myös vierailla linnakepuistossa ja näkötornissa. Tekemistä siis riittää!

Luxemburg Day 3

Kolmantena päivänä heräiltiin melko aikasin jotta saatiin heti pakattua ja suunnattiin sitten kaupungille kiertelemään. Päivä oli lämmin ja ihanan aurinkoinen, helle oli  taas palaamassa hienon karkureissunsa jälkeen.

Aamupalaa jälleen ihanassa katukahvilassa. Nyt oli itsellä todellinen valinnan vaikeus sillä tiskistä löytyi hiukea määrä omia lemppareita.

Toivoisin että Suomessakin otettaisiin osa keski-eurooppalaista kahvilakulttuuria. Ennen töitä nähdään työkaverit lähikahvilassa, kahvitauolla mennään usein lähiklahvilaan tai vähintään haetaan sieltä kaikille herkkuja ja lounas syödään pääsääntöisesti aina ulkona. Eli työpaikan kahvikone kiinni ja ulos kahville! Jaksaisi töissä varmasti paremmin jos saisi välillä käydä hieman ulkona.

Käposteltiin sitten laaksoon katselemaan ihania taloja ja vanhoja rakennuksia.

Lounaan jälkeen ajettiin vielä Villeroy & Boschin tehtaanmyymälän kautta. Tehdas on Luxemburgista jo lopettanut mutta alennusmyymälä on jäänyt. Mukaan tarttui meksikolaisen kanakeiton ohjekuvissa näkyneet kulhot, maksettiin niistä vaivaiset 4€ kun normaalihinta taisi huidella siinä 25€ paikkeilla. Eli myymälään kannattaa ehdottomasti suunnata Luxin reissulla. 

Luxembourg day 2

Tiistaina heräiltiin rauhassa ja otettiin auton nokka kohti Trieriä, ihanaa pientä kaupunkia aivan rajalla Saksan puolella. Katolilaiseen tapaan vapaapäivänä Luxemburgissa ei ole mikään auki, edes monet baarit ja ravintolat eivät ole auki niinkuin myöhemmin illalla huomasimme. Joten melkeinpä koko minivaltio suuntaa kansallispäivänä naapurimaan puolelle minne ajelee sen alle 30 min.

Trier on Saksan vanhin kaupunki ja keskusta on täynnä ihania vanhoja rakennuksia. Kaupungista löytyy myös Rooman vallan aikaisia rakennuksia kuten kylpylä ja Porta Negra eli kaupungin vanha portti. 

Trierissä onneksi saimme aurinkoa jonkin verran ja kierreltiin kaupoissa aika antaumuksella, Jopa omat jalat huusivaat hoosiannaa päivän päätteeksi, vaikka olenkin melkoinen supershoppailija välillä. Joten paluumatkalle suunniteltu vierailu viinitilalle siirtyi sitten seuraavaan reissuun.

Kotiin tullessa syötiin ihania herkkuja ja illalla vielä pienelle iltapalalle keskustan meksikolaiseen ravintolaan.

Luxemburg day 1

Reissu vanhaan kotimaahan sujui ihanasti. Ilmojen puolesta onni ei ollut mukana, kuukauden ainoat sadepäivät osuivat tietty juuri meidän reissun ajalle. Isoa kameraa ei vaan tullut kovinkaan paljon kannettua mukana vaan nappailtua fiiliskuvia kännykällä.

Lensimme Tampereelta Frankfurt Hahnin lentokentälle josta nappasimme vuokra-auton ja ajoimme noin 1,5h Luxemburgiin. Ajoimme heti vanhoille kotikulmille hakemaan iltapalaa eli Pizza Hutiin! Pizza Hutin valkosipulileivät, so good! Vaadin myös Suomeen vuohenjuustolla ja jättiravuille kuorrutettuja valkkarileipiä.

Maanantai kului kierrellen kaupungilla ja myöhemmin isoimmassa ruokakaupassa jonne voisin eksyä tuntukausiksi. Reissuilla rakastan eniten (syömisen lisäksi) ruokakaupoissa kiertelyä. On ihana tutkia paikallisia hedelmähyllyä, kalatiskiä, juustoja ym. Auchanissa hedelmä, liha ja kalahyllyjä löytyy metrikaupalla. Juomahyllyillä vietettiin varmaankin eniten aikaa kun valkattiin kotiinviemisiksi viinejä. Itse odotan eniten paikallisen valkoviinin testausta.

Olen koko meidän suhteen ajan hehkuttanut Matille yhtä ravintolaa Luxissa. Olen käynyt siellä itsekin vain kaksi kertaa aiemmin mutta paikan liekitetyt jättiravut tulevat joskus uniinkin. Katkarapuhullu täällä ilmoittautuu!

Iso vuoka jöttirapuja tulee liekehtivänä pöytään, niiden kanssa syödään tietysti ranskalaisia pottuja ja majoa sekä salaattia herkkukastikkeella. 

Ravintolassa oli mahtavaa, sieltä mentiin keskustaan katsomaan raketteja joita ammuttiin taivaalle muutaman uudenvuoden edestä. Tiistaina oli siis Luxemburgin kansallispäivä ja maassa juhlinta ajoittuu edelliselle illalle jotta jokaisella on aikaa toipua vapaapäivänä. =)

A mini-vacation

Sen jälkeen kun mein koko perhe on asunut yhdessä Tampereella meidän on tullut ravattua melkein jokaisena viikonloppuna Porissa. Toisaalta se on ollut ihanaa kun pääsee takaisin todella tuttuihin ympyröihin, toisaalta olisi jo aika ottaa tämä uusi kotikaupunki haltuun. Nyt ollaankin yritetty ahkerasti käydä mm. keikoilla, teatterissa, harrastamassa. Pikkuhiljaa tuntuu tämäkin kaupunki omalta (muutakuin työpaikan ja kodin välinen bussireitti), mutta ei se Pori meistä lähde millään. Sinne on aina kiva mennä.

Huomattiin että meillä oli yhteinen vapaa viikonloppu (tai no vapaa ja vapaa, olin itse vielä aamuvuoron töissä) eikä suunnitelmia. Ja nkun ei osata olla viikonloppuja ihan vain kotosalla päätettiin reissata Helsinkiin. Napattiin edullisesti Onnibussin liput ja hotellin varaaminenkin onnistui lahjakortilla, saatiin pieni irtiotto niinkin kauas mutta kuitenkin lähelle.

Päästyämme hotellille (oltiin yötä Vaakunassa jonka ihanan retro aula ihastutti) tuli hetken aikaa koomailtua ja googlailtua ruokapaikkaa illaksi. Valittiin Tony´s Deli Cityshopparin edun mukaan ja suunnattiin sinne. Huomattiin sinne kävellessämme että suhattiin niitä kulmia viime vuoden elokuussa melko paljon kun olimme juhlimassa vuosipäivää Helsingissä ja silloin ruokailtiin Gaijinissa. Ihan hiukan teki mieli muuttaa suunnitelmaa ja suunnistaa Gaijinin ovista sisään, mutta ehkä sitten taas ensi reissulla.

Tony´s Deli näyttää ulkopuolelta melko vahvasti ketjupaikalta, mutta sisältä ihanan kodikkaalta ja tyylikkäältä. Ihan hetken kuolasimme paikan alkupalapöytää mutta jätimme väliin koska olisimme varmaan kierineet ulos ravintolasta.

Alkupaloiksi valikoitiin oliiveja (Matti on vihdoin käännytetty!) ja valkospulileipää. Alkuruuat olivat pienoinen pettymys sillä leipä oli melko kallis ollakseen melko mitäänsanomaton. Pääruuat olivat hyvin paljon molempien mieleen, itse otin punajuuririsottoa tiikerirapujen ja kampasimpukoiden kanssa ja Matti valitsi puolikkaan kanan.

Seuraavana päivänä mahtavien yöunien jälkeen tietysti hotellin aamupala (olin herännyt jo yhdeksältä varmistamaan ettemme vain myöhästy kellojen siirron vuoksi). Aamupalalla ihastutti pyöreät herkkumunkit ja erityisen herkullinen haudutettu tee.

Sain houkuteltua Matin kävelemään Kaivarin Kanuuna-kirppikselle josta olen lukenut paljon kehuja. Kirppis itsessään oli suuri pettymys, myynnissä oli jonkin verran kyllä merkkitavaraa mutta sellainen todellinen kirppisfiilis puuttui enkä jäänyt katselemaan tavaroita oikein mihinkään pöytään. Onneksi ihana kävely ihastellen näyteikkunoita ja vanhoja taloja oli reissun yksi kivoimmista jutuista. Ja nähtiin meri! En tiedä koska olen viimeksi sen nähnyt, oli jo ikävä. Olen niin paljon enemmän meri-ihmisiä kuin järvi-ihmisiä, se vaatiikin täällä Tampereella hieman enemmän totuttelua.

Asukuvien ottoon oli mahtavat olosuhteet (huonosta hiuspäivästä huolimatta) ja tietysti kameran akku simahti toisen kuvan jälkeen. Noh, muutaman saatiin napattua mutta asu tuon takin alla jää melkoisen piiloon. Tuo takki kuitenkin on uusi, Vilasta talven loppaleista ostettu ehkä enemmän ensi talvea silmällä pitäen, mutta hyvin olen hiihdellyt katuja menemään tässä lopputalven ja alkukevään sekoitusilmassa. Enpähän ole vilustuttanut itseäni. Jalassa myös uudet farkut, kaverin vinkkamana ostin Tiger Of Swedenin farkut ja tykkään kovasti.

Käväistiin muutamassa kaupassa, itselle tarttui muutama juttu mukaan ja suunniteltiin lounasta. Olin koko viikonlopun hieman enemmän ja vähemmän epäsuorasti yrittänyt vihjailla haluavani kovasti sushia, joten ihana mieheni suostui sushi-buffetiin. Paikaksi valikoitui Konichiwa-ravintola ja buffet oli todella mainio. Lounaalla kulutettiinkin sitten aikaa kun yritettiin ruokailla ihan rauhassa eikä vetää ruokaövereitä heti ensimmäisellä lautallisella. Buffetissa oli myös todella maukkaita friteerattuja katkarapuja kahdessakin muodossa.

Ihanan rentouttava pikareissu Helsinkiin, pitäisi ehdottomasti tehdä useammin. Kauhiasti tuli tähänki tekstiä ja kameran takia ihan liian vähän kuvia...=)

A week in the sun

Miten voikaan lomaltapaluu tuntua joskus näin kamalalta! Itselle tulee aina jonkinasteen holiday blues muttei koskaan näin paha. Onko syy sitten siinä että tiedän näkeväni auringon taas vasta mittaamattoman ajan kuluttua, että voin tuntea auringon lämmön vasta kuukausien päästä ja meressä uiminen on haave vaan. Noh, ehkä kaikki nämä yhdistettynä. Kaksi päivää vietin peiton alla manaten kylmää säätä, arkea ynnä kaikkea muuta mille keksin kiukutella.

Lopulta ei auta muu kuin palata siihen arkeen ja tehdä siitä sitten nautittavaa. Hyvin voi lähteä arki-iltana työkamujen kanssa nauttimaan blinejä, jonka olen jo ehtinyt. Tuikitavalllisena tiistaina. Kyllä se tästä! Olo paranee viimeistään silloin kun saan varattua uuden matkan, ehkäpä jo viikonloppuna saan selailtua nettiä sen verran että saan uusien reissujen lentoliput varattua.

Hyvin ansaittu ja kauan odotettu talviloma kului siis perheen kanssa Gran Canarialla, tarkemmin Playa del Inglesissä. Paikkana Ingles ei oikein itseen uponnut mitenkään melkoisesti, rantalomiltanikin kaipaan autenttisuutta, paikallisia ym. hieman enemmän. Mutta nyt pääasiassa olikin perhe, yhdessäolo, aurinko ja hyvä ruoka ja juoma joten siihen Ingles sopi hyvin.

Kamera pysyi jostakin syystä melko paljon kassissa, jotenkin tämä loma oli siitä erilainen että kuvia tuli todella vähän. Kännykällä tuli enemmän räpsittyä, jotenkin tuonne rannalle järkkärin ottaminen tuntuu huonolta idealta.

Mutta tässä olisi muutama kuva reissusta, aurinkoa ja ruokaa!

Reissuilla tykkään kovasti kun saa tehdä itsekin ruokaa koska rakastan ruokakaupoissa haahuilua matkoilla! Liha- ja kalatiskit ovat parhaita, viime vuoden Mallorca reissulla itse kokkailut oli parasta koska mein silloiseen taloon kuului grilli.